Kartta - Khwājah Awlīā

Khwājah Awlīā
 
Kartta - Khwājah Awlīā
Kartta
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Khwājah Awlīā
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Khwājah Awlīā
Nokia (yritys)
Kartta - Khwājah Awlīā - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Khwājah Awlīā - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Khwājah Awlīā - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Khwājah Awlīā - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Khwājah Awlīā - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Khwājah Awlīā - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Khwājah Awlīā - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Khwājah Awlīā - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Khwājah Awlīā - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Afganistan
Afganistanin lippu
Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä. Maan noin 39 miljoonasta asukkaasta noin 99,7 prosenttia on muslimeja. Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu. Maan suurimmat etniset ryhmät ovat pataanit ja tadžikit. Kansainvälisesti tunnustettu Afganistanin islamilainen tasavalta kaatui 15. elokuuta 2021, ja maata on sen jälkeen hallinnut Taliban-liikkeen johtama Afganistanin islamilainen emiraatti.

Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri on romahtanut ja väestön koulutustaso on alhainen. Afganistan on maailman suurin oopiumintuottajamaa (yli 90 prosenttia vuonna 2004). Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen voisi tuoda maalle tärkeitä valuuttatuloja maan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
AFN Afganistanin afgaani (Afghan afghani) Ø‹ 2
ISO Kieli
PS Paštun kieli (Pashto language)
FA Persian kieli (Persian language)
TK Turkmeenin kieli (Turkmen language)
UZ Uzbekin kieli (Uzbek language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Iran 
  •  Kiina 
  •  Pakistan 
  •  Tadžikistan 
  •  Turkmenistan 
  •  Uzbekistan